Muutostarpeen puheeksi ottaminen tuntuu kipeältä. Ongelma tiedostetaan, mutta siihen ei uskalleta puuttua. Lue alta, miten aloittavan yrityksen raikkaan kaupallinen suunnitelmallisuus voi rakentaa organisaatiostasi matalamman ja valmistaa sen nopeisiin käänteisiin. Tässä ilmaiseksi viisi yksinkertaista vinkkiä.

1. Anna suunnitelmasi elää

Suunnittelu tähtää kohti tiettyä päämäärää ja sisältää toimintatapoja tavoitteen saavuttamiseksi. Liiketoimintasuunnitelman tärkeimpiä ominaisuuksia ovat tarkkuus ja todenperäisyys. Tein yhtiölleni liiketoimintasuunnitelman viime kesänä. Tulostin sen, ja ryhdyin töihin. Myin, sain asiakkaita, hitusen liikevaihtoa, vähän katetta ja jonkin verran tuntumaa markkinoista. Ja mikä parasta, sain palautetta liikeideastani. Mahtavaa!

Kaksi kuukautta myöhemmin varasin itselleni kolme päivää, istuin alas ja vertasin tuloksia alkuperäisiin ajatuksiini. Muutin suunnitelmaani melkoisesti – monestakin syystä – mutta pääosin siksi, että haluan liiketoimintani starttaavan nopeammin ja tehokkaammin. Asiakaspalavereissa oli tullut esiin uusia tarpeita, jotka lisäisivät koko lailla tuottoani. Huolellisesta työstä huolimatta suunnitelmassa oli puutteita. Vain kaksi kuukautta myöhemmin olin saanut ensimmäisen happotestin liikeideastani. Suunniteltu kipeän palautteen päivä sai minut suhtautumaan muutokseen rakentavasti ilman vastarintaa.

2. Arvailu ei vie mihinkään

Liiketoimintasuunnitelmat ovat usein liian jäykkiä ja perustuvat arvailuihin. Kun olen tavannut asiakkaita, istun alas ja budjetoin liikevaihdon käytyjen keskustelujen perusteella. Kahden kuukauden kuluttua vertaan, miten ennusteet ovat toteutuneet. Myyntibudjetitkin alkavat pitää paikkansa, kun ne eivät perustu summamutikassa viskotuille arvioille vaan markkinoilta saadulle datalle.

3. Omapuhe

Liiketoimintasuunnitelman vähemmälle huomiolle jäänyt hyöty on omapuheen jalostuminen. Kun sinulla on selkeä suunnitelma ja houkutteleva visio, ammatillinen itsevarmuutesi alkaa näkyä ja kuulua. Aineeton palvelukonsepti muuttuu kielen välityksellä konkreettiseksi tuotteeksi. Kun olet ylpeä siitä mitä teet, se tarttuu!

4. Mittaaminen 

Pidän 2-3 kuukauden mittausväliä riittävänä. Olet tavannut riittävästi asiakkaita, myynyt tuotteitasi tai palveluasi, laskuttanut ja vienyt kehitysideoita eteenpäin. Sinulle on syntynyt tärkeää mikro- ja makrotason tietoa, jota hyödyntämällä voit tehdä liiketoimintasuunnitelmastasi vielä paremman. Et välttämättä muuta sitä kokonaan, mutta parantelet toimimattomia osia.

Mittaa. Toimiko suorakirje? Entä liidityöskentely? Sanovatko asiakkaat tahdon, vai jäävätkö kaupat clousaamatta? Kannattaako? Onko tämä kivaa?

5. Oppiminen ja muutos

Mittaaminen on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on mitatun tiedon analysointi. Jaan mittarit seuraavasti:

  1. päivittäisiin (mm. kassa, web, sosiaalinen media, työtehokkuus, yhteydenotot minuun),
  2. viikottaisiin (mm. liidityöskentely, uudet asiakkaat, suorapostien toimivuus) ja
  3. kuukausittaisiin (mm. liikevaihto, myyntikate, laskutusaste, dimensiot, tulos).

Mittaamalla ja analysoimalla näitä lukuja opin koko ajan toiminnastani. Näen myös, jos jokin asia ei toimi. Muutan yksityiskohtia lennossa, mutta nämä pienetkin kirjaan suunnitelmaan.

Tieto on hyödytöntä kunnes siitä ottaa opikseen. Yrittäjä on usein itse oman yrityksensä kehittymisen pahin este. Muutosvastarinta helpottaa, kun suhtautuu liiketoimintasuunnitelmaan alun alkaen elävänä organismina.